Uusi EU:n tutkimus- ja teknologiainfrastruktuuristrategia tukee kansallista infrastruktuuripolitiikkaa – uudistuksia rahoitukseen ja ohjelmiin tarvitaan

Tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurit ovat keskeisiä tieteellisten ja teknologisten läpimurtojen ja innovaatioiden kehittämisessä sekä näiden viemisessä lähemmäs markkinoita, ja ne auttavat kehittämään ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Euroopan komission uusi strategia¹, joka korostaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa infrastruktuuriekosysteemin kehittämiseen, tulee ottaa osaksi suomalaista tutkimus-, kehitys- ja innovaatio (TKI)-politiikkaa.

Infrastruktuurien toimintoja on kehitettävä tavalla, joka:

• vahvistaa perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen synergioita
• huomioi teknologioiden eri kypsyysasteet (TRL-tasot)
• tukee infrastruktuurien välistä yhteistyötä
• kehittää palvelutarjoamia sektori- ja teknologia-alakohtaisesti
• helpottaa infrastruktuurien käyttöä ja saavutettavuutta

Soveltava tutkimus tarvitsee ajantasaiset infrastruktuurit

EU-strategia korostaa molempien infrastruktuurityyppien merkitystä. Tarvitaan investointeja, uusia rahoitusmuotoja sekä teknologioiden ja digitaalisten valmiuksien kehittämistä, mukaan lukien tekoälyvalmiin tutkimusdatan kokoaminen ja kehittäminen. Kehitystyötä on suunnattava strategisiin kehittyviin aloihin ja syväteknologioihin, sekä näiden ympärille syntyviin arvoketjuihin. Infrastruktuurit ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen hillinnässä, puhtaan siirtymän edistämisessä, ruokaturvassa, terveydessä, turvallisuudessa ja yhteiskunnan toimivuudessa. Myös infrastruktuureissa tehtävien mittausten ja testaamisen laatuun tulee kiinnittää huomiota kansainvälisen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Infrastruktuurien toimintoja ja rahoitusta on kehitettävä niin, että ne tukevat eri teknologioiden kypsyystasoilla (TRL) tehtävää infrastruktuurien välistä yhteistyötä ja palveluiden kehittämistä eri sektoreille. Kansallisesti on panostettava infrastruktuureihin pääsyyn yksinkertaistamalla niiden käyttöehtoja.

Strategiat ja rahoitusratkaisut vahvistavat kilpailukykyä

Kansalliset suunnitelmat on yhteensovitettava EU-strategioiden ja rahoitusmuotojen kanssa. Tämä parantaa Tulanet-tutkimuslaitosten ja muiden suomalaisten toimijoiden mahdollisuuksia hyödyntää EU:n aloitteita, joilla kehitetään infrastruktuureja ja innovaatioekosysteemien rakentamista. Ennakoiva ote infrastruktuuri-investointeihin on välttämätön nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja teknologiakehityksessä. Infrastruktuurien rooli Suomen kilpailukyvyn tukena tulee huomioida TKI-politiikassa. Rahoitusohjelmien on huomioitava molempien infrastruktuurityyppien tarpeet. Polku perustutkimuksesta markkinoilla toimiviin innovaatioihin ja ratkaisuvaihtoehtojen tuottaminen päätöksenteon tueksi on turvattava, ja näiden polkujen tulee rakentua Suomen vahvuuksien varaan. Rajapinnat tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurien välillä ovat vahvuus, joita on voitava hyödyntää jatkossa enemmän. Toisiaan täydentävät infrastruktuurit houkuttelevat kansainvälisiä osaajia ja tukevat tutkimuksen pysymistä Suomessa.

Monialaisuus edistää osaamista ja tiedon hyödyntämistä

Tulanet-laitosten monialaiset tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurit tarjoavat ainutlaatuisia ympäristöjä osaamisen ja kyvykkyyksien kehittämiseen ja tiedon hyödyntämiseen. Henkilöstön osaamiseen ja uusiin taitoihin on panostettava koulutuksella ja yhteistyöllä. Infrastruktuurit yhdistävät suomalaiset toimijat EU:n ja globaalin tason verkostoihin ja tukevat yhteistyötä yritysten, kaupunkien ja julkisten toimijoiden kanssa. Infrastruktuurien avulla tuotettua tutkimustietoa hyödynnetään myös poliittisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä. Infrastruktuurit mahdollistavat pitkän aikavälin monitoroinnit ja seurannat, joilla on merkittävä arvo tieteellisessä tutkimuksessa, ja ne ovat välttämättömiä yhteiskunnan uudistamisessa.

Kansallisen infrastruktuuripolitiikan on oltava monialaista ja sektorirajat ylittävää

Kansallisen infrastruktuuripolitiikan tulee perustua infrastruktuurien käyttötarkoituksiin ja niiden mahdollistamiin toimintoihin. Painotuksissa on huomioitava korkea laatu sekä kilpailukyvyn ja resilienssin lisääminen Suomen vahvuusalueilla. Koordinoitu yhteistyö tutkimus- innovaatiotoimijoiden, sidosryhmien, yritysten, kaupunkien, kuntien ja julkisten toimijoiden välillä on keskeistä ja sitä on lisättävä.

Tulanet painottaa seuraavia toimenpiteitä EU-strategian (2025–2027) toteuttamisen lähtökohdiksi:

• Kansallisen priorisointimekanismi tarvitaan ohjaamaan strategisia investointeja ja huomioimaan molempien infrastruktuurityyppien erityispiirteet. Investointitarpeet tulee kartoittaa osana ala- ja sektorikohtaisia strategioita ja tiekarttoja.
• Infrastruktuurirahoituksen vaikuttavuuden lisääminen siten, että investoinnit vivuttavat yritysten TKI-panostuksia, houkuttelevat kansainvälisiä sijoituksia Suomeen ja edistävät EU-rahoituksen kotiuttamista. Myös valtiontukisääntöjä tulee kehittää tukemaan infrastruktuurien tarpeita ja niiden tulkintaa eri EU-jäsenmaissa tulee yhtenäistää.
• Kansallisen yhteisrahoitusmekanismin kehittäminen (co-funding), joka mahdollistaa Suomen osallistumisen suuriin EU-aloitteisiin.
• Komission teknologiainfrastruktuurimääritelmän² sisällyttäminen kansalliseen lainsäädäntöön ja rahoitusohjelmiin.
• Olemassa olevien infrastruktuurien toimintojen ja kapasiteetin kehittäminen, painopisteenä niiden digitaaliset valmiudet mukaan lukien etäkäyttö, datan hallinta, tekoälyn (AI) soveltaminen ja tietovarantojen hyödyntäminen.
• Infrastruktuurien hyödyntäminen validointiin sekä sääntelyn ja standardien kehittämiseen osana kokonaisvaltaista infrastruktuurien kehittämisen kokonaisuutta (mukaan lukien infrastruktuurien tuottaman tiedon hyödyntäminen lainsäädännön kehittämiseen).
• Uudet rahoitusmuodot, kuten infrastruktuurien käyttöä koskevan voucher -järjestelmän uudistaminen ja käyttäjille suunnattujen avoimien hakujen sisällyttäminen kansallisiin ja EU-rahoitusohjelmiin. Rahoituksen suuntaaminen tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurien väliseen yhteistyöhön, jolla kehitetään yhteisiä palvelutarjoamia.
• Aktiivinen osallistuminen EU:n teknologiainfrastruktuurien koordinaatiomekanismin rakentamiseen, eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuurikonsortioita koskevan ERIC-regulaation uudistamiseen sekä avoimen tieteen infrastruktuuria kehittävän EOSC-federaation toimintaan. Lisäksi Suomen tulee olla aktiivinen sektori- ja alakohtaisissa EU strategioiden valmisteluissa huomioiden Tulanet tutkimuslaitosten toimialat.

____________________________________________________

¹The European Strategy on Research and Technology Infrastructures

²European Commission proposal for Horizon Europea 2.0 Regulation; Article 2 Definitions: ‘technology infrastructures’ are facilities, equipment, capabilities and resources required to develop, test, upscale and validate technology – from pre-competitive applied research services up to demonstration and validation;

Lisätietoja:
Mirka Gottberg, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy (mirka.gottberg@vtt.fi)
Sanna Marttinen, Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet (sanna.marttinen@tulanet.fi)