
Ilmastonmuutos uhkaa, pandemia haastaa ja maailmanpolitiikka pakottaa yhteiskuntamme toimimaan uusilla tavoilla.
TUTKIMUSLAITOSTEN VIESTIT HALLITUSOHJELMAAN 2023–2027
Ilmastonmuutos uhkaa, pandemia haastaa ja maailmanpolitiikka pakottaa yhteiskuntamme toimimaan uusilla tavoilla. Jotta pystymme rakentamaan Suomelle kestävää tulevaisuutta, tarvitsemme hallinnon, elinkeinoelämän ja tutkimuksen tiivistä yhteistyötä.
Valtion tutkimuslaitokset palvelevat laajalla asiantuntemuksellaan yhteiskuntaa arjessa ja kriiseissä sekä tukevat elinkeinojen uudistumista. Tieteellisesti tasokas tutkimus kanavoituu ihmisten elämää helpottaviksi ratkaisuiksi ja auttaa navigoimaan kriiseissä eteenpäin.
Tutkimuslaitokset voivat tukea Suomea parhaiten, kun tuleva hallitus toteuttaa seuraavat ehdotukset:
Suomi tarvitsee tehokkaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmän pärjätäkseen muuttuvassa maailmassa. Järjestelmää on kehitettävä tasapainoisesti. Panostusta tarvitaan erityisesti soveltavaan tutkimukseen, jonka edellytykset ovat viime vuosina heikentyneet.
Tutkimuslaitokset tarjoavat yhteiskunnan käyttöön pitkäjänteisestä tieteellisestä työstä kumpuavan osaamisensa sekä mittavat tutkimusinfrastruktuurinsa ja tietoaineistonsa. Tutkimuksen ja yritysten yhteistyö tukee innovaatioiden syntymistä ja auttaa yhteiskuntaa toteuttamaan vihreää siirtymää.
Suomi tarvitsee ratkaisukeskeistä tutkimusta enemmän kuin koskaan. Jotta tutkimuslaitokset voivat vastata kysyntään, niiden toimintaedellytyksistä täytyy pitää huolta. Vuosina 2011–2020 niiden tutkimukseen käytettävä perusrahoitus on laskenut 28 prosenttia. Se on vaikeuttanut kilpaillun rahoituksen hankkimista, TKI-yhteistyötä ja tutkimusympäristöjen ylläpitämistä. Jatkossa on tärkeää varmistaa, ettei perusrahoituksen puute muodostu pullonkaulaksi ja estä esimerkiksi osallistumista EU-hankkeisiin, jotka edellyttävät omaa vastinrahaa.

Tutkimuslaitokset tarjoavat Suomelle erinomaiset mahdollisuudet vivuttaa yritysten TKI-rahoitusta kasvuun ja kotiuttaa rahaa EU-ohjelmista. Lisäksi ne tekevät paljon hallinnon tarpeisiin vastaavaa tutkimusta ja osallistuvat uusien tutkijoiden kouluttamiseen. Tutkimuslaitokset ovatkin sillanrakentajia elinkeinoelämän, hallinnon ja tutkijoiden välillä.
Suomi tarvitsee strategisia suuntaviivoja ja sitä, että eri toimijat yhdistävät voimansa ongelmien ratkaisemiseksi. Monitieteistä lähestymistapaa edellyttävät esimerkiksi energian huoltovarmuuden turvaaminen, uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö ja kriisinsietokyvyn parantaminen.

Tutkimuslaitokset tarjoavat yhdessä syvällistä ymmärrystä ympäristöstä, luonnonvaroista, terveydestä ja hyvinvoinnista sekä tasokasta osaamista taloudesta, teknologiasta, paikkatiedosta, paikantamisesta ja kansainvälisistä suhteista. Strategisesti johdettuina, riippumattomina valtionhallinnon toimijoina ne voivat suunnata tutkimustaan nopeasti ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.
Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet
Geologian tutkimuskeskus (GTK)
Ilmatieteen laitos (IL)
Luonnonvarakeskus (Luke)
Maanmittauslaitos (MML)
Ruokavirasto
Suomen ympäristökeskus SYKE
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Työterveyslaitos (TTL)
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) sekä
Ulkopoliittinen instituutti (UPI)
Yhteydenotot
Markku Tervahauta, Tulanetin puheenjohtaja markku.tervahauta[at]thl.fi, puh. 029 524 6001
Sanna Marttinen, Tulanetin toiminnanjohtaja, sanna.marttinen[at]tulanet.fi, puh. 029 532 6356
Lisätietoja www.tulanet.fi / @tulanetFI