Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet: EU:n TKI-yhteistyöhön suunnattava rahoitusta kunnianhimoisesti

EU:n TKI-rahoitus tuottaa tietopohjaa, joka turvaa Suomen ja Euroopan kilpailukykyä, turvallisuutta ja resilienssiä sekä ihmisen ja ympäristön hyvinvointia. TKI-ohjelmat (esimerkiksi Horisontti Eurooppa, Digitaalinen Eurooppa, Euroopan avaruusohjelma, EU4Health- ja Life-ohjelmat) ovat tässä keskeisiä, strategisia työkaluja. Panostuksia TKI-toimintaan, infrastruktuuriin ja osaamiseen tarvitaan laajasti eri tutkimus- ja teknologia-alueilla. Valtioiden rajat ylittävä julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö sekä yhteen kootut resurssit mahdollistavat TKI-toiminnan, johon mikään maa yksin ei pystyisi. Tämä on EU-laajuisen TKI-yhteistyön lisäarvo, josta Euroopan on välttämätöntä pitää kiinni.

Suomen vahvuuksia ovat erityisesti yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen tähtäävät tutkimuspainotteiset yhteistyöprojektit, joita on rahoitettu mm. Horisontti Eurooppa-ohjelman pilari II:n kautta. Suomalaiset tutkimuslaitokset ovat kotiuttaneet Horisontti Euroopasta 26 % Suomen saannosta (19.8.2024), suhteellisesti huomattavasti enemmän kuin on niiden osuus Suomen T&K-menoista (<10 %).

EU:n uuden rahoituskehyskauden valmistelu on käynnistynyt, ja suomalaiset tutkimuslaitokset tahtovat nostaa keskusteluun näkemyksensä parhaiten vaikuttavalle tutkimusrahoitukselle.

1. TKI-panostukset ovat kasvun ja kilpailukyvyn lähde EU:lle ja Suomelle
EU-tason TKI-rahoitusta tulee kasvattaa nykyisestä ja TKI-toiminnalle tulee taata vakaat resurssit Euroopan strategisen kilpailukyvyn vauhdittamiseksi. EU:n TKI-rahoituksella on tärkeää vivuttaa myös yksityisiä investointeja. TKI-rahoitukselle tulee taata korvamerkitty asema riippumatta tulevan rahoituskehyskauden ohjelmarakenteesta, jotta voidaan varmistaa toimintaympäristön ja rahoituksen ennakoitavuus.

2. T&K-rahoituksen tulee perustua laatuun ja kilpailuun – ei aluepolitiikkaan
Strategisen kilpailukyvyn vauhdittaminen edellyttää korkeatasoista T&K-toimintaa. Tutkimuksen laadun arviointi kilpailuperusteisesti (excellence) tulee säilyä EU:n T&K-rahoitusohjelmien perustana. Aluepolitiikka/maapohjaiset allokaatiot eivät saa ohjata EU:n T&K-rahoitusta.

3. Ratkaisukeskeinen soveltava tutkimus vahvistaa innovaatioketjua
TKI-toiminnan tasapainoinen tukeminen aina aikaisen vaiheen tutkimuksesta innovaation kypsyttämiseen palveluiksi ja kaupallistamista varten tulee olla EU:n TKI-rahoituksen keskeinen periaate. Läpimurtoinnovaatioista ei synny kaupallisia menestystarinoita ilman silloittavaa soveltavaa tutkimusta eikä huippututkimus muutu yhteiskunnan hyvinvoinniksi ilman ratkaisukeskeistä TKI-toimintaa. Energia, ilmasto, luontokato, ruoantuotanto, maankäyttö, puhdas siirtymä, terveys, turvallisuus ja puolustus ovat teemoja, joissa tarvitaan pitkäjänteistä tutkimusta, pilotointia ja yhteiskehittämistä. Horisontti-ohjelmien pilari II:sta (”Globaalit haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky”) rahoitettu yhteistyötä tukeva ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen tähtäävä tutkimus on turvattava EU:n tulevassa T&K-rahoituskokonaisuudessa.

4. Tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurit ovat keskeinen osa innovaatioketjua
Eurooppalaisten tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurien kokonaisuuden tulee mahdollistaa korkeatasoinen T&K-toiminta kaikilla teknologiavalmiustasoilla (technology readiness levels, TRL). Tällä hetkellä puuttuu eurooppalainen strategia, joka tunnistaa myös teknologiainfrastruktuurien roolin, ja mahdollistaa infrastruktuuriekosysteemin kehittämisen tavalla, jota tarvitaan eurooppalaisen teollisuuden tulevaisuuden kyvykkyyksien ja resilienssin vahvistamiseksi. Yhteiskäyttöisiin tutkimus- ja teknologiainfrastruktuureihin panostaminen mahdollistaa sellaisen TKI-ekosysteemin luomisen, joka houkuttelee osaamista ja investointeja myös Euroopan ulkopuolelta.

5. TKI-ohjelmien tulee olla linjassa EU:n politiikkatavoitteiden kanssa
EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että tutkimus- ja innovaatiopolitiikka tukee EU:n strategista ohjelmaa ja politiikkatavoitteita. Synergioita tulee tavoitella kaikilla tasoilla: kansallisten ja EU-politiikan välillä, eri TKI-ohjelmien kesken sekä julkisen ja yksityisen sektorin panostuksissa. Samaan suuntaan katsomalla ja oikein kohdistetuilla TKI-ohjelmilla voidaan saavuttaa vaikuttavuutta lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä.

 

Tulanet on valtion tutkimuslaitosten yhteenliittymä, johon kuuluu yksitoista tutkimuslaitosta. Tulanetin jäsenorganisaatiot työllistävät noin 10 000 henkilöä. Tulanetiin kuuluvat:

• Geologian tutkimuskeskus (GTK)
• Ilmatieteen laitos
• Luonnonvarakeskus (Luke)
• Maanmittauslaitos (MML)
• Ruokavirasto
• Suomen ympäristökeskus Syke
• Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
• Työterveyslaitos (TTL)
• Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) sekä
• Ulkopoliittinen instituutti (UPI)

Lisätietoja:
Sanna Marttinen, toiminnanjohtaja
puh. 029 532 6356, sanna.marttinen@tulanet.fi