Suomi on päättänyt lisätä rahoitusta tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan (TKI). Samaan aikaan valtiontalouteen kohdistuu suuria säästöpaineita. Talouden ollessa tiukoilla TKI-toimintaan kannattaa kuitenkin panostaa, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Elias Einiö. Miksi? Lue haastattelusta.
Elias Einiö, miten TKI-toiminta ja talous kytkeytyvät toisiinsa?
- ”TKI-toimintaa voidaan pitää tuottavuuden ja talouskasvun moottorina. Uuden tiedon avulla voimme kehittää uusia tuotteita, palveluita ja tuotantomenetelmiä – tai parantaa vanhoja.”
Talouskasvu tarvitsee siis uutta tietoa. Miten politiikkatoimilla voidaan edistää sen tuottamista?
- ”Uuden tiedon tuottamiseen tarvitaan korkean osaamisen työvoimaa, kannustava toimintaympäristö ja rahoitusta. Politiikkatoimilla voidaan vaikuttaa näihin tekijöihin.”
Mitä nämä TKI-toimintaan vaikuttavat politiikkatoimet konkreettisesti voivat olla?
- ”TKI-politiikan työkalupakki on laaja. Tärkeä työkalu on julkinen TKI-rahoitus, johon kuuluu koulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen rahoitus sekä yrityksille annetut suorat tuet, verotuet, julkiset lainat ja julkinen riskipääoma (venture capital) rahoitus. Toimintaympäristöön voidaan vaikuttaa monilla politiikkatoimilla, jotka liittyvät esimerkiksi kilpailuun ja kansainväliseen kauppaan tai vaikkapa maahanmuuttoon, joka vaikuttaa innovaatiotoiminnan käytössä olevaan työvoimaan ja osaamiseen.”
Julkisella TKI-rahoituksella tuetaan julkisten tutkimusorganisaatioiden lisäksi yrityksissä tehtävää TKI-toimintaa. Eivätkö markkinat ohjaa rahoitusta kannattavimpiin hankkeisiin? Miksi veronmaksajien rahaa pitäisi käyttää yksityisten yritysten innovaatioprojekteihin?
- ”Kyllä, markkinat hoitavat ohjauksen osaltaan. On kuitenkin kaksi taloustieteellistä perustetta sille, että julkisella rahoituksella kannattaa tukea myös yrityksiä. Ensimmäinen liittyy tiedon leviämiseen. Yritykset huomioivat ensisijaisesti itse saamansa tuotot, mutta julkisen rahoituksen avulla saadaan tieto ja samalla hyödyt leviämään laajalle. Toinen peruste liittyy vaikeuteen saada yksityistä rahoitusta TKI-toiminnalle, jossa epäonnistumisen riski on korkea. Valtio voi rahoituksellaan jakaa yrityksen riskiä. Valtion tehtävä on rahoittaa hankkeita, joiden tukemiseen yritykset tai yksityiset rahoittajat eivät lähde, mutta jotka kansantalouden näkökulmasta kannattaa toteuttaa. Tietenkin on tärkeää, että tuet kohdennetaan oikein ja niiden vaikuttavuutta tutkitaan. Ehdotankin, että otetaan käyttöön tieteelliset kenttäkokeet, joissa seurataan ja arvioidaan TKI-rahoituksen vaikuttavuutta.”
Onko julkisen TKI-rahoituksen vaikutuksista talouskasvuun olemassa tutkimuksia?
- ”Kyllä, sekä kansainvälisesti että meillä Suomessa on tehty arviointitutkimuksia ja kokonaistaloudellista mallinnusta. VATT ja ETLA ovat mallintaneet yhdessä paljonko julkinen TKI-rahoitus yrityksille vaikuttaa kasvuun. Vertailimme myös eri politiikkatoimien vaikutuksia keskenään. Mallinnuksen mukaan sekä oikein kohdennetut suorat tuet että verotuet lisäävät kasvua ja hyvinvointia. Yritysten tukemisen lisäksi olennaista on myös julkisen TKI-toiminnan tuki: korkeatasoinen koulutus ja tutkimus ovat innovaatioiden reunaehto. Ilman niitä on vaikea toimia kansainvälisen teknologiakehityksen ja liiketoiminnan eturintamassa.”
Lisätiedot:
Elias Einiö, johtava tutkija, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
elias.einio[at]vatt.fi
Puh. 0295 519 408
Haastattelu on osa ”Tutkimuksesta kestävää talouskasvua” -kirjoitussarjaa, jossa tutkijat avaavat erilaisia näkökulmia tutkimuksen ja talouden yhteyksiin.
Lue kaikki sarjan haastattelut täältä.
Sanna Marttinen/Tulanet