Suomen ja EU:n tavoite on olla hiilineutraali lähivuosikymmenien aikana. Tavoite tarkoittaa, että päästöt on käännettävä vahvasti laskevalle uralle aivan lähivuosina, minkä lisäksi hiilinieluja on kasvatettava. Tarvittavat toimenpiteet vaativat merkittävää panostusta koko yhteiskunnassa ja siksi on tärkeä miettiä, miten tavoitteeseen päästään taloudellisesti järkevällä tavalla sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Tommi Ekholm.
Tommi Ekholm, miten ilmastonmuutoksen torjunnan keinojen kustannustehokkuutta voidaan arvioida?
- ”Erilaiset keinot torjua ilmastonmuutosta linkittyvät toisiinsa, eivätkä kaikki ratkaisut toimi aina hyvin yhdessä. Emme myöskään voi ennustaa, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Hillintätoimia voidaan kuitenkin suunnitella laskemalla pitkän aikavälin skenaarioita eli erilaisia mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja. Skenaarioissa otetaan huomioon mm. yhteiskunnan muutoksia, teknisten ratkaisujen kehitys, päästöjen vähennystarve sekä markkinoiden toiminta. Skenaarioiden avulla voidaan vertailla erilaisten kehityskulkujen vaikutuksia sekä eri hillintäkeinojen kustannustehokkuutta.”
Miten yritykset hyötyvät skenaariotyöstä?
- ”Yrityksille on tärkeää ennakoida tulevia kehityskulkuja, jotta ne voivat suunnata omaa liiketoimintaansa viisaasti. Skenaariot auttavat hahmottamaan mahdollisia kehityspolkuja siitä, miten esimerkiksi energiajärjestelmä ympärillämme voi muuttua tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Skenaarioiden antaman ison kuvan lisäksi yritykset tarvitsevat tietysti myös tarkempaa tietoa, missä tutkimuksella on tärkeä rooli. Hyvä esimerkki tästä on meillä Ilmatieteen laitoksella kehitetty energiasääennuste, joka kuvaa säätilan vaikutusta energian tuotantoon ja kulutukseen. Uusiutuvan sähköntuotannon lisääntyessä sähkön tuotanto ja hinta vaihtelevat entistä voimakkaammin, ja on tärkeää, että yritykset pystyvät ennakoimaan sitä.”
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyy paljon kustannuksia. Voidaanko arvioida paljonko hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen maksaa?
- ”Skenaariotyö auttaa meitä valitsemaan kustannustehokkaimmat keinot. Erilaisilla mallinnuksilla kustannusten on arvioitu olevan luokkaa 0,5–1 % bruttokansantuotteesta valtion tai koko maailman tasolla. Tämä ei loppujen lopuksi ole mahdottoman iso kustannus, ja paljon vähemmän, kuin mitä haittoja ilmastonmuutoksen on arvioitu tuottavan yhteiskunnalle.”
Lisätiedot:
Tommi Ekholm, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos
tommi.ekholm[at]fmi.fi
Puh. 040 775 4079
Haastattelu on osa ”Tutkimuksesta kestävää talouskasvua” -kirjoitussarjaa, jossa tutkijat avaavat erilaisia näkökulmia tutkimuksen ja talouden yhteyksiin.
Lue kaikki sarjan haastattelut täältä.
Sanna Marttinen/Tulanet