Metsistä voidaan tuottaa tietoa yksittäisten puiden tarkkuudella, ja tämän tarkan tiedon odotetaan tuovan kymmenien miljoonien säästöt suomalaiseen yhteiskuntaan. Mistä on kysymys? Asiaa avaavat professori Juha Hyyppä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta ja tutkimusprofessori Annika Kangas Luonnonvarakeskuksesta, jotka molemmat kuuluvat Suomen Akatemian rahoittamaan metsälliseen lippulaivahankkeeseen UNITE.
Mihin metsävaratietoa käytetään?
- Metsävaratietoa tarvitsevat sekä metsänomistajat että puun ostajat. Metsänomistajalle on tärkeää tietää, onko hänen metsissään hakkuumahdollisuuksia, milloin on oikea aika tehdä hakkuut, löytää suojeltavat kohteet ja paikallistaa tuhojen, esimerkiksi juurikäävän, vaivaamat puut ja kannot. Ostajan puolestaan on tärkeä löytää asiakkaan tarpeisiin sopivat puut.
Suomessa yli 700 000 henkilöä saa tuloja metsistä. Metsäteollisuuden suora liikevaihto on yli 30 miljardin euroa. Sitä palvelevalla metsävaratiedolla on suuri rahallinen arvo. Metsäteollisuus on myös ainoa kansainvälisesti kilpailukykyinen elinkeino kaikissa Suomen kolkissa. Metsävaratietoja tarvitaan myös muidenkin ekosysteemipalveluiden päätöksentekoon ja tulevaisuudessa erityisesti biodiversiteetin säilyttämisessä.
Entä miten tieto metsävaroista saadaan?
- Tiedonkeruussa käytetään sekä maastossa tehtäviä koealamittauksia että lentokoneesta tehtävää laserkeilausta ja ilmakuvausta. Koko Suomen puusto mitataan kuuden vuoden välein laserkeilaus-menetelmällä. Tällä hetkellä tuloksena saadaan puuston tilavuus puulajeittain. Vuonna 2026 siirrytään todennäköisesti käyttämään tutkijoiden kehittämää yksinpuin-menetelmää, joka antaa tarkempaa tietoa suurimmista ja arvokkaimmista puista. Paikkatietokeskuksen tutkijat julkaisivat laserkeilauspohjaisen yksinpuintulkinnan ensimmäisenä maailmassa alkuvuonna 2000. Sitä on demonstroitu aktiivisesti mm. metsakanta.com-sovelluksessa
Suomessa on jo maailman parhaat metsävaratiedot. Miksi tarvitaan yhä tarkempia mittausmenetelmiä?
- Mitä luotettavampaa tieto on, sitä suurempi on sen rahallinen arvo. Jos esimerkiksi puiden tilavuuden mittaustarkkuus paranee yhden prosenttiyksikön verran koko maassa, niin metsänomistajille koituu 80 miljoonaa euroa suuremmat tulot kymmenen vuoden aikana. Tarkka tieto mahdollistaa paremmat päätökset, joiden arvo voidaan mitata rahassa.
Millaisissa tilanteissa yksittäisten puiden mittauksista on hyötyä?
- Kiinteistönomistaja voi saada puustosta yksityiskohtaista tietoa, kuten puulaji, tilavuus, pituus ja läpimitta. Tiedoista voidaan rakentaa virtuaalimetsä, jota voidaan tarkastella ostoa tai hoitotoimenpiteitä suunniteltaessa. Virtuaalimetsän avulla omistajan on helpompi ymmärtää, mitä erilaiset toimenpiteet tarkoittavat maiseman ja virkistysarvon suhteen. Tietojen avulla voidaan löytää metsiköitä, jotka ovat taloudellisesti, ekologisesti tai hiilinielujen kannalta tärkeitä.. On kaikkien etu, että jokainen puu saadaan parhaaseen mahdolliseen käyttöön.
Samalla teknologialla voidaan parantaa harvesterien paikannusta ja valita ennakkoon kaadettavat ja säästettävät puut. Se vähentää riskiä liian voimakkaista harvennuksista ja antaa uusia mahdollisuuksia biodiversiteetin lisäämiseen. Harvesterityöhön käytetään Suomessa vuosittain noin 450 miljoonaa euroa. Jos paikannuksen tarkkuus paranee 5 %, tarkoittaa se noin 20 miljoonan euron säästöä.
Miten metsävaratietoa voitaisiin edelleen parantaa?
- Suomen metsien jalostusastetta pitää nostaa ja siihen tarvitaan laatutietoa. Tällä hetkellä ei ole olemassa puiden laatuhinnoittelua, vaikka on selvää, että laatu vaikuttaa puun käyttömahdollisuuksiin. Unelmana on, että saisimme mitattua tarkemmin puun laatuominaisuuksia ja voisimme laatia yksittäisten puiden tarkkuudella laatukarttoja auttamaan päätöksenteossa. Metsäteollisuuden visiossa puuhuolto on tulevaisuudessa 30 % tehokkaampaa. Tämä tarkoittaisi luokkaa puolen miljardin euron säästöjä. Tämän eteen me Unite-lippulaivan tutkijat teemme töitä yhdessä teollisuuden kanssa.
Lisätiedot:
Juha Hyyppä, professori, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus
juha.hyyppa[at]maanmittauslaitos.fi
Annika Kangas, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus
annika.kangas[at]luke.fi
Haastattelu on osa ”Tutkimuksesta kestävää talouskasvua” -kirjoitussarjaa, jossa tutkijat avaavat erilaisia näkökulmia tutkimuksen ja talouden yhteyksiin.
Lue kaikki sarjan haastattelut täältä.
Sanna Marttinen/Tulanet