Kiertotaloutta on esitetty ratkaisuksi niin ilmastonmuutokseen kuin luontokatoonkin. Suomi on ollut edelläkävijä ohjelmatyössä, mutta kun mitataan, miten tehokkaasti luonnonvaroja hyödynnetään suhteessa bruttokansantuotteeseen, ollaan Euroopan häntäpäässä. Mikä avuksi?
Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Petrus Kautto, mitä tarkoittaa kiertotalous?
- ”Kiertotalouden ajatus on, että käyttöönotetut luonnonvarat hyödynnettäisiin paljon nykyistä tehokkaammin. Valmistetaan pitkäikäisempiä tuotteita, huolletaan, korjataan ja hyödynnetään materiaalit uudestaan. Tämä on tärkeää siksi, että luonnonvarojen käyttöönotto ja prosessointi aiheuttaa noin puolet meidän ihmisten aikaansaamista ilmastovaikutuksista ja 90 % vesistö- ja luontovaikutuksista.”
Mitä esteitä kiertotalouden tiellä on?
- ”Resurssien ja luonnonvarojen hinnan nousu mm. Ukrainan sodan seurauksena ovat lisänneet yritysten mielenkiintoa kiertotaloutta kohtaan. Siirtymä kiertotalouteen ei kuitenkaan synny itsestään. Vallitsevat käytännöt, yhteiskunnalliset rakenteet ja vuosikymmenten aikana rakentunut sääntely ylläpitävät lineaaritaloutta. Sääntelyn tavoitteena on perinteisesti ollut taata materiaalien käytön turvallisuus eikä pohtia käyttöönotettujen luonnonvarojen pysymistä kierrossa mahdollisimman pitkään.”
Millaisilla politiikkatoimilla kiertotaloutta voisi vauhdittaa?
- ”Tehokas kiertotalouspolitiikka jouduttaa uutta ja purkaa vanhaa. Yrityksillä on ihan keskeinen rooli kiertotalouden mukaisten innovaatioiden, tuotteiden ja toimintatapojen luojina. Uutta kiertotalouden mukaista liiketoimintaa onkin vauhditettu mm. Business Finlandin rahoituksella. Vanhojen lineaaritalouden rakenteiden purkaminen ja eri politiikkatoimien koordinointi on kuitenkin jäänyt vähemmällä huomiolle. Toisaalta kiertotalouden edistämiseen tulee suuri määrä EU-tasoista sääntelyä, ja yritysten saamat ristiriitaiset viestit hidastavat toimintaa. Tähän pitäisi kiinnittää huomiota. Tehokas datan käsittely vauhdittaa myös kiertotaloutta. EU:n uusi datasääntely mahdollistaa turvallisen datan jakamisen ja uudet kiertotalousratkaisut.”
Onko kiertotalous automaattisesti kestävää?
- ”Ei välttämättä. Kyseessä on uusi politiikka-alue ja sen sisällä iso määrä toimia. Toimien kestävyyttä on arvioitava kriittisesti sekä etu- että jälkikäteen. Lisäksi on huolehdittava toimenpiteiden kustannustehokkuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.”
Miten tutkimus tukee kiertotaloutta?
- ”Kiertotalous ulottuu kaikkialle yhteiskunnassamme. Samaan aikaan, kun kehitetään teknologioita ja palveluita, pitää kiinnittää huomiota mm. sääntelykysymyksiin, liiketoimintamallien kehittämiseen ja ihmisten toimintaan. On tärkeää, että näitä tutkitaan poikkitieteellisesti riittävän varhaisessa vaiheessa, ja että yritykset ja tutkimusorganisaatiot tekevät tiivistä yhteistyötä. Tutkimusta tarvitaan myös tukemaan politiikkatoimien arviointia ja kehittämistä.”
Lisätiedot:
Petrus Kautto, kehittämispäällikkö, Suomen ympäristökeskus
petrus.kautto[at]syke.fi
puh. 0295 251 272
Haastattelu on osa ”Tutkimuksesta kestävää talouskasvua” -kirjoitussarjaa, jossa tutkijat avaavat erilaisia näkökulmia tutkimuksen ja talouden yhteyksiin.
Lue kaikki sarjan haastattelut täältä.
Kuva: Kai Widell
Sanna Marttinen/Tulanet