Suomen tavoite nostaa tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden rahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta on merkittävä avaus. Keskustelun olisi nyt tehdyn päätöksen jälkeen hyvä siirtyä siihen, mitä tutkimuksen odotetaan erityisesti tuottavan, sanoo Geologian tutkimuskeskuksen tiede- ja innovaatiopäällikkö Aku Heinonen. Halutaanko käänteentekeviä innovaatioita vai vähittäisiä parannuksia jo olemassa olevaan?
Aku Heinonen, mitä tarkoitetaan käsitteillä käänteentekevät ja vähittäiset innovaatiot?
- ”Voimme tarkastella asiaa kestävyystutkimuksen termein. Kestävyyssiirtymä on prosessi, jonka tavoitteena on nykyisten järjestelmien ylläpitäminen ja vähittäinen muuttaminen kestävämmäksi. Tällöin voidaan puhua vähittäisistä innovaatioista tai edistysaskelista. Kestävyysmurros puolestaan on radikaalimpi sosiaalisen ja ekologisen järjestelmän muutos. Tällaisia käänteentekeviä muutoksia voidaan saada aikaan yhteiskunnallisen suunnittelun avulla sekä uudistamalla ajattelun ja tekemisen tapoja. Molemmat lähestymistavat ovat tarpeellisia, jos ajatellaan kestävän yhteiskunnan tarpeita kokonaisuutena.”
Tuottaako tiede käänteentekeviä vai vähittäisiä innovaatioita?
- ”Tiede voi tuottaa molempia. On kuitenkin huomattu, että vaikka tieteellisten artikkelien määrä on voimakkaasti kasvanut, on käänteentekevien löydösten määrä suhteellisesti laskenut 50-luvulta saakka.”
Tarkoittaako tämä, että tiede on vähemmän vaikuttavaa kuin ennen?
- ”Ei suinkaan. Vaikka viime vuosikymmenet ovat olleet vähittäisten innovaatioiden aikakautta, on tapahtunut merkittäviä parannuksia mm. globaalissa elintasossa ja hyvinvoinnissa. Innovaatioiden syntymisen edellytysten tunnistaminen antaa kuitenkin työkaluja sen ymmärtämiseen, millaisia tuloksia minkäkin laisella panostuksella ja aikajänteellä voidaan saada aikaiseksi. Tällä hetkellä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumisen sekä vihreän energiamurroksen vaatimien muutosten mittakaava vaikuttaa niin suurelta, että tarvittaisiin pikemminkin murrosta kuin siirtymää.”
Syntyvätkö käänteentekevät innovaatiot yrityksissä vai tutkimusorganisaatioissa?
- ”Selvää jakoa ei voida tehdä. Yritykset kyllä tuottavat innovaatioita ja toimivat tieteellisen kehityksen moottoreina, mutta käänteentekeviin innovaatioihin pyrkivä tutkimus sisältää usein niin suuria riskejä, että yritysten ei kannata ottaa niitä yksin. Käytännössä uudet ideat jalostuvat uusiksi innovaatioiksi yhä useammin verkostomaisesti usean eri toimijan vuorovaikutuksessa.”
Millaisena näet valtion tutkimuslaitosten roolin tutkimuskentässä?
- ”Tutkimuslaitoksissa yhdistyy yhteiskunnan eri osa-alueiden syvällinen ymmärrys ja tieteellisesti korkeatasoinen tutkimus. Niiden ylläpitämät mittavat tietoaineistot ja tutkimusinfrastruktuurit ovat tutkimukselle kullanarvoisia. Tutkimuslaitokset voivat toimia joustavasti korkeakoulujen ja yritysten välimaastossa yhteistyössä niiden kanssa, sekä käänteentekevissä murroksissa että vähittäisiä siirtymiä tukien.”
Lisätiedot:
Aku Heinonen, tiede- ja innovaatiopäällikkö, Geologian tutkimuskeskus
aku.heinonen[at]gtk.fi
puh. 0295 030 109
Haastattelu on osa ”Tutkimuksesta kestävää talouskasvua” -kirjoitussarjaa, jossa tutkijat avaavat erilaisia näkökulmia tutkimuksen ja talouden yhteyksiin.
Lue kaikki sarjan haastattelut täältä.
Sanna Marttinen/Tulanet