Tutkimusinfrastruktuurit mahdollistavat korkealaatuisen tutkimuksen. Niihin on Suomessa investoitu satoja miljoonia euroja. Yhteiskunnan etu on käyttää kalliita investointeja tehokkaasti. Avaimia tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöön haettiin yli sadan osallistujan voimin Tulanetin järjestämässä infrapäivässä 5. lokakuuta.
Vihmovana lokakuun päivänä THL:n tiloihin Helsingin Ruskesuolle oli kokoontunut satapäinen joukko tutkimusinfrastruktuurien parissa työskenteleviä ammattilaisia. THL:n TKI-ylijohtaja Terhi Kilpi avasi päivän muistuttamalla tutkimusinfrastruktuurien keskeisestä roolista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (TKI). Kilpi totesi, että korkeatasoiset infrastruktuurit houkuttelevat kansainvälisiä osaajia ja innovaatioita Suomeen, ja ne toimivat myös osaamiskeskittymien sydäminä.
Pitkän kaaren tutkimusinfrastruktuurien kehittymisestä tähän päivään piirsi Tulanetin puheenjohtaja Leif Schulman. Luonnontieteellisiä kokoelmia esimerkkinä käyttäen hän muistutti, että yhteiskäyttöä on osattu tehdä ennenkin. Digitaalisuus on mahdollistanut siirtymisen näytteiden kotilainoista virtuaalisiin kokoelmiin ja tehnyt käyttäjämäärästä rajattoman.
Konkreettisen esimerkin tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäytön pelisääntöjen rakentamisesta Viikin kampuksella useiden tutkimuslaitosten ja yliopiston kesken antoi Ruokaviraston ylijohtaja Janne Nieminen. Nieminen korosti sitä, että tutkimusinfrastruktuurien käyttö eri organisaatioiden tutkijoille pitää tehdä helpoksi. Raskaiden sopimusprosessien tilalle tarvitaan käytäntöjä, joilla vastuut ja velvollisuudet voidaan sopia ketterämmin.
Virtuaalisen yhteistyön voimaa esitteli paikkatietotutkimusinfrastruktuuri Geoportin johtaja Juha Oksanen Maanmittauslaitokselta. Avoin digitaalinen ympäristö tarjoaa tutkijoille helpon pääsyn massiivisiin paikkatietoaineistoihin sekä niihin liittyviin laskentaresursseihin. Geoportti oli mahdollistamassa myös yrityksiä kansainvälisesti palvelevan paikkatietoinnovaatiohubin (The Location Innovation Hub LIH) perustamisen.
Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyön käytännön haasteita ja ratkaisuja mikro- ja nanoteknologian tutkimusinfrastruktuuri Micronovassa avasivat VTT:n asiantuntijat Heini Saloniemi ja Suvi Oksanen. Micronova on VTT:n ja Aalto-yliopiston yhdessä omistama Pohjoismaiden suurin puhdastila TKI-työhön. Yhteisomistus ja -työ fyysisessä tutkimusinfrastruktuurissa vaatii selkeät roolitukset. Käyttäjät on koulutettava hyvin laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi.
Paneelissa puhuttivat tunnettuus, rahoitus, yhteistyö ja avoin data
Iltapäivän paneelissa haettiin yhteistä visiota tutkimusinfrastruktuurien tulevaisuudesta Luken Sanna Sorvari-Sundetin johdolla. Paneelissa olivat keskustelemassa Lula Rosso VTT:sta, Hanna Tolonen THL:lta, Leif Schulman SYKE:stä ja Saku Vuori GTK:sta. Paneeli peräänkuulutti kansallista strategiaa, joka huomioisi tutkimusinfrastruktuurien erilaiset lähtökohdat: infra voi olla perustettu tutkimustarkoitukseen, viranomaistehtäviin tai palvelemaan yritysten tarpeita. Oli alkuperäinen käyttötarkoitus mikä tahansa, tulisi käyttöaste saada korkealle tarjoamalla palveluita eri käyttäjäryhmille. Ensimmäinen askel on tehdä tutkimusinfrastruktuurit helposti löydettäviksi ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia tutuiksi myös heille, ketkä eivät niitä vielä käytä.
Tutkimusinfrastruktuurien rahoitus nähtiin sirpaleisena. Erilaiset rahoitusinstrumenttien rajoitukset vaikeuttavat erityisesti palvelujen tarjoamista yrityksille. Rahoitusehtoihin ja rahoituksen tasoon toivottiin parannusta, koska tutkimusinfrastruktuurien palveluiden täysimääräinen hyödyntäminen nähtiin keskeisenä Suomen TKI-tavoitteiden saavuttamisessa.
Tutkimusinfrastruktuurien palveluiden saatavuuden lisäksi puhutti datan avoimuus. Avoimuuden hyödyt tunnistettiin laajasti, mutta avoimuutta voivat rajoittaa useat tekijät, kuten kansallinen turvallisuus, ihmisiä koskevan tiedon arkaluonteisuus tai yritysten liikesalaisuudet. Datan avaamisen todettiin kuitenkin olevan ennen kaikkea kulttuurikysymys ja avaamiselle olevan eri tapauksiin sovellettavia avoimuuden asteita.
Lainsäädännön ja rahoituksen tulee tukea monikäyttöisyyttä
Yhteiskäyttöisyyden edellytys on, että kehittäminen tapahtuu kaikissa organisaatioissa samansuuntaisesti, summasi Sanna Sorvari-Sundet paneelin ajatukset. Kunkin organisaation olisi hyvä laittaa ensin oma tonttinsa kuntoon. Iltapäivällä kuultiinkin Virpi Aleniuksen kertomana, miten Luke on lähtenyt kehittämään tutkimusinfrastruktuuriensa pääsynhallintaa ja tuotteistamaan infrastruktuuripalveluita eri käyttäjäryhmille.
Välähdyksiä tutkimusinfrastruktuurien moninaiseen maailmaan tarjosivat infrojen pitchaukset ja näyttely. Tilaisuudessa kuultiin lyhyitä esityksiä aina painetusta elektroniikasta, tutkimuslaiva Arandasta ja lämpö- ja vaatetusfysiologian laboratoriosta pilotointikeskus Bioruukkiin, valuma-alueiden tutkimuksen mobiililaitteisiin sekä autonomisiin tutkimuslaitteisiin. Kahvitauoilla keskustelu kävi vilkkaana tutkimusinfrastruktuurien esittelypisteillä.
Tilaisuuden annin summasi Niku Kivekäs Ilmatieteen laitokselta muistuttaen, että keskustelua tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäytöstä tulee käydä laajasti eri toimijoiden kesken ja myös kansainvälisesti. Tutkimuslaitosten hallinnoimia infrastruktuureita on usein mahdollista käyttää niin tutkimukseen, viranomaistoimintaan kuin yritysten innovaatiotoiminnan tueksi. Lainsäädäntö ja rahoitus tulisi saada tukemaan tätä.
Tulanetin ensimmäisessä infrapäivässä oli aistittavissa vahva halu tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäytön vahvistamiseen. Työ tutkimuslaitoksissa jatkuu ja Tulanet tarjoaa alustan yhteistyölle.
Tilaisuuden esityksiin pääset tutustumaan tästä:
Esimerkkejä toimivasta yhteistyöstä ja yhteiskäyttöisyydestä
Case Viikin kampus – yhteistyötä tutkimuslaitosten ja yliopiston kanssa
Paikkatieto yhdistää – myös digitaalisessa tutkimusinfrastruktuurissa (Geoportti)
Micronova – Finnish hub for microelectronics R&D
Avoimet tutkimusinfrastruktuuripalvelut: Kuinka voidaan pääsyä hallinnoida – case Luke
Tutkimusinfrastruktuurien lyhyet esittelyt
TTL_laboratory of thermal and clothing physiology
Research infrastructures in THL
Research infrastructures in SYKE
Luken tutkimusinfrastruktuurit
Lisää tutkimusinfrastruktuurien esittelyjä löytyy aiemmasta viestintäkampanjastamme. Tutustu myös koosteeseen Tutkimuslaitosten tutkimusinfrastruktuureista.
Tulanetin kuulumisia voit seurata Twitterissä @TulanetFI ja verkkosivuilla www.tulanet.fi.
Lisätiedot:
Sanna Marttinen, Tulanetin toiminnanjohtaja
puh. 029 532 6356, sanna.marttinen[at]tulanet.fi, Twitter: @SannaMartti
Kuva: Aleksi Malinen / THL