Oletko koskaan miettinyt, miten tehdään Itämeren sinileväennusteet, laaditaan sairauksien hoitokäytännöt, päätetään biotuotetehtaan uudesta prosessitekniikasta tai miten on mahdollista seurata kalasääsken muuttomatkoja halki mantereiden? Kaikki nämä ovat tuloksia järjestelmällisestä tutkimuksesta, koetoiminnasta tai seurannasta, joiden kivijalkana ovat tutkimusinfrastruktuurit.
Tutkimusinfrastruktuureita ovat esimerkiksi välineiden ja laitteistojen kokonaisuudet tai tietokannat, jotka mahdollistavat tutkimuksen toteuttamisen sen eri vaiheissa.
Sinileväennusteisiin saadaan aineistoa merentutkimukseen varustelluilta laivoilta, satelliiteista ja meressä kelluvista mittauspoijuista. Hoitokäytäntöjen taustalla on väestön terveyttä ja hyvinvointia seuraavat vuosikymmenten pituiset kyselytutkimukset ja terveystarkastustutkimukset. Tutkijoiden käsissä tutkimusinfrastruktuureilla tuotettu aineisto jalostuu tutkituksi tiedoksi.
Ilman tutkimusinfrastruktuureja ei ole tutkittua tietoa
Infrastruktuuri on sanana vaikea. Se tuo monelle ensiksi mieleen rautatiet ja rakennukset. Sanakirjan mukaan se tarkoittaakin perusrakennetta eli niitä palveluita ja rakenteita, jotka mahdollistavat yhteiskunnan toiminnan. Samalla tavalla tutkimusinfrastruktuurit mahdollistavat yhteiskunnassa tarvittavan tutkitun tiedon tuottamisen.
Rautatie rakennetaan vuosikymmenten tarpeisiin. Pitää ennakoida, mihin ihmisillä on tarve matkustaa vuosikymmenten päästä. Samoin meidän täytyy pyrkiä ennakoimaan, mitä tietoa tarvitaan vuosikymmenten kuluttua. Ennakointia on osattu tehdä ennenkin. Käytössämme on edelleen tutkimusinfrastruktuureja, joiden pohja on luotu jopa tsaarinajalla.
Tutkimusinfrastruktuurien pitää myös pystyä kehittymään tiedontarpeiden muuttuessa. Se tieto minkä tuottamiseen aiemmin tarvittiin mittanauha, vene, soutaja ja vesinäytteenottaja, saatetaan nykyään saada suoraan satelliiteista.
Tietojen yhdistely monesta lähteestä synnyttää uutta
Tutkimusinfrastruktuureita omistavat ja operoivat tutkimusorganisaatiot, kuten tutkimuslaitokset ja korkeakoulut, usein useampi organisaatio yhdessä. Tutkimusinfrastruktuurit ovat keskenään vahvasti verkottuneita. Yksi mittausasema tai aineistokokonaisuus voi tuottaa tietoa moneen eri tarkoitukseen. Toisaalta eri tietolähteiden tietoja yhdistämällä synnytetään uutta tietoa. Suomen perusrekisterien yhteiskäyttöisyys on ainutlaatuisen toimiva koko maailmassa.
Myös yrityksillä on hallussaan mittavia koelaitteistoja ja muita tiedon tuotannon välineitä. Tutkimusorganisaatioiden ja yritysten tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäytön sujuvoittaminen tarjoaakin hienoja mahdollisuuksia uusien innovaatioiden synnyttämiseen.
Iso osa tutkimusinfrastruktuurien tuottamasta tiedosta julkaistaan avoimena datana. Näin Suomessa tuotettu tieto maaperän hiilinieluista on ilmastonmuutostutkijoiden käytettävissä ympäri maailman. Väestöntutkimuksista saatua terveystietoa puolestaan hyödynnetään laskureissa, joilla kuka tahansa voi arvioida sairastumisriskiään.
Tutkimuslaitosten tuottaman tiedon taustalla on mittava joukko erilaisia tutkimusinfrastruktuureita. Maanmittauslaitos ylläpitää omalta osaltaan globaalia paikannuksessa tarvittavaa referenssijärjestelmää. Ilmatieteen laitos yhdessä Helsingin yliopiston kanssa johtaa maailmanlaajuista ilmakehän pienhiukkasten mittausverkostoa. Ruokavirasto ja Luonnonvarakeskus tunnistavat laitteistoillaan ruokaväärennöksiä ja Työterveyslaitos testaa kammioissaan äärimmäisiin lämpötiloihin soveltuvaa vaatetusta.
Näistä ja muista arkeemme tietoa tuottavista tutkimusinfrastruktuureista kerromme lisää seuraavien viikkojen aikana nettisivuillamme. Tutustu tutkimusinfrastruktuurien erilaiseen ja ihmeelliseen maailmaan ja ylläty sen monipuolisuudesta!
Arvo Kokkonen
Tulanetin puheenjohtaja
