Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanetin ehdotukset Suomen kestävän kasvun ohjelman TKI-toimenpiteiksi

Covid-19-pandemian aiheuttamista taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista toipumiseen tarvitaan investointeja ja uudistuksia yhteiskunnan eri osa-alueilla sekä niitä tukevia TKI-toimia. Suomi valmistelee parhaillaan kansallista suunnitelmaa, missä määritellään EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen kohdentamista. EU:n linjausten mukaisesti tehtävien toimenpiteiden tulee tukea talouden vihreää ja digitaalista siirtymää ja sen kehittymistä kestävämmäksi. TKI-toiminta on keskeisessä roolissa tukemassa niin investointeja kuin politiikan toimeenpanoa.

Rajalliset resurssit on tärkeä kohdistaa vaikuttavimpiin toimenpiteisiin, joista merkittävän osan tulee edistää ilmastonmuutoksen hillintää. Nopeimpia vaikutuksia saadaan kohdistamalla voimavaroja toimenpiteisiin, joiden tehokkuudesta jo on tutkittua tietoa ja jotka voidaan ottaa käyttöön kohtuullisten TKI-panostusten avulla. Suomalaiset tutkimusinfrastruktuurit ja mittavat tietoaineistot tulee hyödyntää täysimääräisesti ja TKI-toiminnassa tulee hyödyntää eri alojen osaaminen. Toimenpiteisiin tulee kytkeä vaikutusarviointi, jotta niiden tehokkuutta ja pitkän aikavälin vaikutuksia työllisyyteen, ympäristöön ja terveyteen voidaan perustellusti arvioida jo etukäteen. Lisäksi seurannan ja ohjauksen toteuttamiseksi tarvitaan oma seurantasuunnitelmansa, ja rahoitukselle on voitava asettaa ehtoja, joiden toteutumista seurataan jatkuvasti.

Ehdotamme Suomen kestävän kasvun ohjelmaan sisällytettäväksi seuraavia TKI-kokonaisuuksia:

1) Vähähiilisillä energiaratkaisuilla ilmastotehokkuutta ja kilpailukykyä

Teknologinen kehitys mahdollistaa murroksen energiantuotannossa, joka on Suomen suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Erityisesti vähäpäästöinen, kustannustehokas ja skaalattava lämmön ja sähkön tuotanto on merkittävä askel kohti päästövähennyksiä teollisuudessa, kaupassa, ja rakennuksissa. Liikenteen murroksessa keskeistä on sähköistyminen sekä digitaalisten sovellusten ja palvelujen hyödyntäminen. Energiatehokkuuteen on panostettava kaikissa energiaa käyttävissä sektoreissa. TKI-panostuksia tarvitaan teknologioiden kehittämisen ja käyttöönoton lisäksi sen varmistamiseen, että siirtymä fossiilisista polttoaineista vähähiilisiin toteutuu oikeudenmukaisesti, turvallisesti ja kestävästi.

TKI-panostusta ehdotamme seuraaviin toimenpidekokonaisuuksiin:

a. Vähähiilinen lämmön ja sähkön tuotanto: tekniset ratkaisut (esim. geoterminen lämpö, modulaariset ydinreaktorit, jätepohjainen energia, biokaasu), niitä tukevat ohjausjärjestelmät ja koko energiajärjestelmän tehokas toiminta
b. Liikenteen käyttövoiman muutos vähähiiliseksi (itseohjautuvat autot, sähköautoteknologia, jakeluverkoston kehittäminen)
c. Energiamurroksen tarvitsemien mineraalisten raaka-aineiden arvoketjun vahvistaminen Suomessa (akkutuotannon arvoketju)
d. Rakennuskannan energiatehokkuuden edistäminen (energia- ja materiaalitehokkuus ja vaikutukset hyvinvointiin)

2) Kiertotalouteen siirtyminen tuottaa materiaali- ja energiatehokkuudella kestäviä ratkaisuja

Kiertotalous on lähtökohta uudenlaiselle kestävälle talousjärjestelmälle. Sen onnistunut kehittäminen luo samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työtä. Kiertotalouden ratkaisuja tarvitaan tavarankulutuksen vähentämiseksi sekä mineraalien, biopohjaisten materiaalien ja ravinteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen. Lisäksi on tärkeä varmistaa, että ratkaisut ovat terveydelle ja ympäristölle turvallisia ja että siirtymä kiertotalouteen toteutuu oikeudenmukaisesti sekä kansallisesti että globaalisti. TKI-panostuksia tarvitaan konkreettisten ja innovatiivisten kiertotalousratkaisujen kehittämiseen bio- ja mineraalitaloudessa sekä tavaroiden ja materiaalien uusiokäytössä ja kierrättämisessä. Lisäksi tarvitaan kiertotalouskokeiluja, hyvien käytäntöjen monistamista ja skaalaamista sekä uusien liiketoimintamallien kehittämistä.

TKI-panostusta ehdotamme seuraaviin toimenpidekokonaisuuksiin:

a. Biotalouden sivuvirtojen jatkojalostus lisäarvotuotteiksi korvaamaan fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita
b. Kriittisten mineraalien kestävä hyödyntäminen, kierrätysteknologiat ja liiketoimintamallit (esim. akkuihin tarvittavat mineraalit ja fosfori ravinteena)
c. Uudet digitaaliset ratkaisut kestävän kasvun, vähäpäästöisen kehityksen ja kiertotalouden mahdollistajina
d. Kiertotalouden turvallisuus ja terveysvaikutukset

3) Digitalisaatiolla, moderneilla tutkimusinfrastruktuureilla ja tekoälyllä tuottavuutta ja uutta liiketoimintaa

Digitalisaatio uudistaa yhteiskunnan rakenteita tarjoamalla uusia teknologisia ratkaisuja, sekä muuttamalla ajattelumalleja ja toimintatapoja perustavalla tavalla. Uusia liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia avautuu useilla toimialoilla. Suomen mittavat tietovarannot tarjoavat pohjan innovaatioille ja teholaskentaympäristöt mahdollistavat valtavien data-aineistojen prosessoinnin ja ilmiöiden analysoinnin entistä tehokkaammin. Palvelujärjestelmissä, esim. Sote, voidaan digitalisaation keinoin parantaa tuottavuutta kehittämällä järjestelmiä siten, että tiedot kirjataan kerran, tieto siirtyy yhteensopivissa ict-järjestelmissä ja tekoälyä hyödynnetään tiedon analysoinnissa. Digitalisaation mukanaan tuomassa työn murroksessa on huolehdittava ihmisten osaamisen päivittämisestä ja työhyvinvoinnista.

TKI-panostusta ehdotamme seuraaviin toimenpidekokonaisuuksiin:

a. Älyratkaisujen vientimahdollisuudet eri aloilla, esimerkiksi maa- ja metsätalouden digitaalisen murroksen toteuttaminen
b. Datan jakamisalustojen luominen uusien liiketoimintamahdollisuuksien tueksi
c. Palvelujärjestelmän tietoon perustuva johtaminen, esimerkkinä Sote (esim. ict-järjestelmien kehittäminen ja tekoälyn hyödyntäminen)
d. Työn murros digitalisoituvassa yhteiskunnassa

 

Johanna Buchert
puheenjohtaja, Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet

 

Lisätiedot: Sanna Marttinen, toiminnanjohtaja, puh. 040 352 9741, sanna.marttinen@tulanet.fi

Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanetiin kuuluu kymmenen valtion tutkimuslaitosta, joissa työskentelee yhteensä noin 9000 henkilöä. Laitokset tekevät oman alansa pitkäjänteistä ratkaisukeskeistä tutkimusta tiiviissä yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa. Lisätietoa www.tulanet.fi.