Supervastustuskykyiset bakteerit, hajuton ja näkymätön radon-kaasu sekä talousvesiputkistojen vanheneminen ovat esimerkkejä uhista, joihin tutkimuslaitokset varautuvat. Kolmannessa Santsikuppi-livessä 25.8. asiantuntijat kertoivat, miten koronaviruksen kaltaisiin kriiseihin voi tulevaisuudessa varautua ja miten niitä voi ehkäistä.
Tutkimuslaitosten Santsikuppi Twitter live -sarja päättyi ajankohtaiseen keskusteluun suomalaisten hyvinvointia uhkaavista kriiseistä. Kaskas Median Maria Ruuskan johdolla aiheesta keskustelivat Ruokaviraston tutkimusprofessori Annamari Heikinheimo, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusohjelmajohtaja Jaana Halonen sekä Säteilyturvakeskuksen johtaja Karim Peltonen.
Koronavirus on esimerkki yllättävästä kriisistä, joka vaikuttaa koko yhteiskunnan toimintaan. Keskustelijoiden mukaan vähemmälle huomiolle jäävät hitaasti kehittyvät uhat, jotka saattavat lopulta olla niitä kaikista vaarallisimpia. Varautuminen ei kuitenkaan ole vain tutkimuslaitosten, vaan kaikkien yhteinen tehtävä.
“Modernien kriisien ratkaisu vaatii yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyötä. Kansalaisten riskitiedolla ja toiminnalla on erityisen suuri rooli”, Säteilyturvakeskuksen Karim Peltonen sanoi.
Kansalaisten kriisitaidot ovat puhujien mukaan pitkälti tervettä järkeä. Käsien pesu, kalan säilyttäminen oikeassa lämpötilassa ja luotettavan tiedon etsiminen ehkäisevät jo monenlaisia uhkia.
Koronavirus on tarjonnut sekä kansalaisille että asiantuntijoille paljon kokemusta siitä, miten kriisitilanteessa tulisi toimia. Tutkimuslaitokset hyödyntävät tätä tietoa myös muiden uhkien ehkäisemisessä.
”Varautuminen on pitkä prosessi, jota ei voi aloittaa kriisin syntyessä. Yleisen tason suunnitelmat pitää olla kunnossa, lisäksi täytyy pystyä reagoimaan nopeasti ja sietämään epävarmuutta”, THL:n Jaana Halonen tiivisti.
Tulevaisuudessa ilmastonmuutos ja siihen liittyvät haasteet ovat keskustelijoiden mielestä suurimpia uhkia. He muistuttivat, että ympäristön, eläinten ja ihmisten hyvinvointi ovat kaikki yhteydessä toisiinsa. Niinpä säätilan tai luonnon monimuotoisuuden muutoksilla voi olla lopulta suuriakin vaikutuksia.
Vaikka tutkimuslaitokset ja muut toimijat tekevät tärkeää ennaltaehkäisytyötä, Suomi ei pysty ratkaisemaan ongelmia yksin. Säteily ja sairaudet kulkevat valtioiden rajojen yli, joten tiedon jakaminen ja auttaminen globaalisti ovat tärkeitä varautumisen kannalta.
Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että tutkimuksen ja tiedotuksen resurssit täytyvät olla kunnossa niin normaalitilassa kuin kriisissä.
“Kriisissä ihmisten tiedon tarve on valtava, joten tietoa pitää olla hyvin saatavilla. Tutkimuslaitosten ja virastojen velvollisuus on tarjota tätä tietoa”, Ruokaviraston Annamari Heikinheimo summasi.
Katso koko Santsikuppi-keskustelu täältä.
Elokuussa Tulanetin Twitter-tilillä (@TulanetFi) käytiin tiukkaa tutkimukseen pohjautuvaa keskustelua, kun Suomen eturivin tutkimuslaitosten edustajat kerääntyivät saman pöydän ääreen. Ota kuppi kuumaa ja liity seuraan santsikupille! Voit katsoa kaikkien keskustelujen tallenteet täältä.