Onko Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 mahdollinen? Mitä tämän jälkeen tapahtuu? Näihin kysymyksiin asiantuntijat vastasivat tiistaina 18.8. tutkimuslaitosten Santsikuppi-livelähetyksessä.
Tutkimuksen näkökulmia hiilineutraaliin tulevaisuuteen tarjosivat tutkimusprofessori ja Suomen luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen, tutkimusprofessori ja Ilmatieteen laitoksen ilmastotutkimusohjelman toimialajohtaja Hannele Korhonen sekä professori ja Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja, Jyri Seppälä. Keskustelua moderoi Kaskas Median Maria Ruuska.
Keskustelijoiden mukaan Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 on mahdollinen, mutta paljon on vielä tehtävää. Seuraavan viidentoista vuoden aikana päästöjä tulee vähentää huomattavasti, samalla kun hiilidioksidia sidotaan ilmakehästä hiilinieluihin. Tämä onnistuu esimerkiksi luopumalla fossiilista polttoaineista, kehittämällä maankäyttöä sekä muuttamalla ruokailutapoja ja liikennettä. Toisaalta laaja metsäpinta-ala tarjoaa Suomelle etumatkaa.
Asiantuntijat itse uskovat, että teknologialla on tavoitteen saavuttamisessa suuri merkitys. Jo nyt on nähty lupaavia esimerkkejä energia-alan muutoksesta. Tulevaisuudessa teknologian avulla voidaan sitoa hiilidioksidia ilmakehästä ja hyödyntää päästöjä materiaalien, ruoan ja polttoaineiden valmistukseen.
“Jos saavutamme läpimurron tässä, muutos voi olla hyvinkin nopeaa”, Asikainen sanoo.
Keskustelussa ja Santsikuppi-lähetyksen kommenteissa nousi esiin, että vaikka kunnianhimoinen tavoite hiilineutraaliudesta on hyvä, se on kuitenkin vain yksi etappi matkalla maaliin. Lopullinen tavoite on päästä hiilinegatiiviseen tilaan, jossa nielut ovat suuremmat kuin päästöt.
Parhaassa tapauksessa muutos kohti hiilineutraaliutta ja lopulta hiilinegatiivisuutta ei muuta ihmisten arkea dramaattisesti.
“On tärkeää, että kuluttajan olisi helppoa ja edullista tehdä kestävämpi valintoja. Vastuu ei kuitenkaan ole kokonaan heidän, vaan isompi järjestelmämuutos lähtee poliittisista päätöksistä”, Korhonen sanoo.
Tämä on otettava huomioon myös Suomen hallituksen ensi kuun budjettiriihessä.
“Suomessa on ilmapiiri, motivaatio ja osaaminen kohdallaan. Nyt toivoisin, että jokaisen poliittisen päätöksen kohdalla mietitään, mitä tämä tarkoittaa päästöjen kannalta”, Seppälä sanoo.
Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että tämän taustalle tarvitaan luotettavaa tietoa ja tutkimusta.
Katso koko Santsikuppi-keskustelu täältä.
Elokuussa Tulanetin Twitter-tilillä (@TulanetFi) käydään tiukkaa tutkimukseen pohjautuvaa keskustelua, kun Suomen eturivin tutkimuslaitosten edustajat kerääntyvät saman pöydän ääreen. Ota kuppi kuumaa ja liity seuraan Santsikuppi-liveen!