Miten tutkimus luo kilpailukykyä Suomelle?

Suomesta on rakennettava entistä houkuttelevampi ympäristö kansainvälisille yrityksille. Tässä auttavat vahva osaaminen ja mittavat tietoaineistot. Tulanetin ensimmäisessä Santsikuppi-livessä 11.8. keskusteltiin Suomen kilpailukyvystä.

Tutkimuslaitosten Twitter Live -lähetyksessä tiistaina 11.8. keskusteltiin siitä, miten tutkimuksella saadaan nostetta Suomelle. Mukana keskustelussa olivat Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtaja Mika Nykänen, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara, Työterveyslaitoksen johtaja Kirsi Ahola ja Maanmittauslaitoksen ylijohtaja Jarkko Koskinen. Keskustelua johdatteli Kaskas Median Maria Ruuska.

Santsikuppi-livessä pureuduttiin kumppanuusmalliin, joka on osa opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla viime keväänä valmisteltua kansallista TKI-tiekarttaa. Kumppanuusmallin on tarkoitus elvyttää ja lisätä yhteistyötä yritysten, julkisen sektorin ja tutkimuksen välillä. Keskustelijat pohtivat erityisesti, kuinka pk-yrityksiä ja kansainvälisiä yrityksiä saataisiin investoimaan Suomeen.

“Jotta on haluttu kumppani, tulee olla korkealaatuista osaamista. Suomen tulee siis yhä jatkaa panostamista koulutukseen, tutkimukseen ja uusiutumiseen”, totesi TTL:n Kirsi Ahola. Suomalaisten yritysten rahallinen panostus työntekijöiden osaamisen päivittämiseen on vähentynyt. Aholan mukaan osaaminen ei ole järkevä säästökohde koronakriisin keskelläkään.

Osaamisen lisäksi keskustelussa nousivat esiin tietoaineistot ja pilottialustat, joilla houkutellaan suuria kansainvälisiä yrityksiä. Jarkko Koskisen mukaan hyvä esimerkki tästä on paikkatietoalusta.

“Jos julkisesti tuotettu paikkatieto tarjottaisiin avoimien rajapintojen kautta kaikkien käyttöön, voisi Suomi houkutella isoja kansainvälisiä pelaajia kuten Google, Apple tai Microsoft. Tällaista ei vielä missään muualla maailmassa ole.”

Osaaminen ja pilottialustat eivät kuitenkaan riitä, jos suomalaisten asenne ei muutu rohkeammaksi. GTK:n Mika Nykäsen mukaan meidän on yksinkertaisesti nostettava rimaa korkeammalle:
“Vaarana on, että tavoittelemme liian pientä, ja emme sen vuoksi pärjää globaalissa kilpailussa. Hallituksen tavoite nostaa tki-investointien osuus 4 prosenttiin BKT:sta on hyvä, mutta mielelläni näkisin vielä isomman tavoitteen.”

Lopuksi Santsikuppi-liven keskustelijat lähettivät terveisiä hallituksen tuleviin budjettiriihikeskusteluihin. Johtajat toivoivat muun muassa, että koronakriisin aikana suomalaisten työkykyyn kiinnitettäisiin huomiota ja hallitus voisi arvioida uudelleen tki-verohelpotuksen käyttöönottoa. Antti Vasara tiivisti lopuksi kaikkien keskustelijoiden yhteisen toiveen:

“Nyt on päätettävä haluammeko pönkittää vanhaa vai rakentaa uutta.”

Katso koko Santsikuppi-keskustelu täältä.

Elokuussa Tulanetin Twitter-tilillä (@TulanetFi) käydään tiukkaa tutkimukseen pohjautuvaa keskustelua, kun Suomen eturivin tutkimuslaitosten edustajat kerääntyvät saman pöydän ääreen. Ota kuppi kuumaa ja liity seuraan Santsikuppi-liveen!