Tulanetin puheenjohtaja Johanna Buchert: Yhdessä tekemisellä Suomi nousee tutkimuksen huipulle

Luken pääjohtaja, tekniikan tohtori Johanna Buchert astui vuoden 2020 alussa tutkimuslaitosten yhteenliittymän Tulanetin puheenjohtajan pestiin. Buchertin mukaan yhteiset tavoitteet, huippuosaaminen, yhteisten toimintatapojen jakaminen ja resurssien yhteiskäyttöisyyden lisääminen voivat vahvistaa suomalaisten tutkimuslaitosten asemaa kotimaisten ja globaalien ongelmien ratkaisijana.

”Kaikki lähtee kunnianhimoisista ihmisistä, joilla on yhteinen suunta.” Johanna Buchert näkee suuria päämääriä – hiilineutraalisuutta, kilpailukyvyn vahvistamista ja hyvinvoinnin lisäämistä – tavoittelevan Tulanetin tutkimuslaitosten yhteisenä äänitorvena. On osaavia tekijöitä, korkealaatuista ja ratkaisukeskeistä tutkimusta tekeviä laitoksia, jotka yhdessä voivat hyvällä omallatunnolla heittää turhan vaatimattomuuden romukoppaan ja tavoitella asemaa suurten ongelmien selättäjänä.

”Tulanetin tavoitteena on varmistaa ja parantaa tutkimuslaitosten yhteistyötä ja näkyvyyttä sekä välttää päällekkäisyyttä hyödyntämällä eri laitosten infroja ja tietovarantoja. Voimme yhdessä vaikuttaa tutkimusrahoitukseen Suomen ja EU:n tasolla sekä tuottaa ratkaisuja päätöksentekoon.”

Johanna Buchert, henkilökuva.

Tärkeää on myös vuoropuhelu niin kotimaisten yliopistojen rehtorineuvoston Unifin ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen sekä yksityisten toimijoiden kanssa. Samoin on vahvistettava pohjoismaista tutkimusyhteistyötä. ”Kansallisia rahoituksia voitaisiin yhdistää, sillä saman kysymykset koskevat kaikkia. Esimerkiksi Suomi, Ruotsi ja Tanska yhdessä olisivat potentiaalinen iso vaikuttaja Euroopan tasolla.”

Rahoitukseen pitkäjänteisyyttä ja riskinottoa

Tulanetin yhtenä tavoitteena on tunnistaa alueet, joihin Suomen erityisesti kannattaa tutkimuksensa suunnata. Osin kyse on myös tutkimuksellisen imagon rakentamisesta. ”Mitä lisäarvoa voimme globaalisti tuottaa pienenä maana? Se että tehdään kaikkea vähän, ei tuota mitään. Tehdään vähemmän, mutta paremmin.” Kansainvälisen, muun muassa EU-rahoituksen kotouttaminen on yksi haasteista, johon Tulanet-yhteistyö tuo ratkaisuja. Tulanetin puitteissa on jo vahvoja EU-pelaajia ja muille yhteistyö luo uusia mahdollisuuksia. Buchertin mukaan suomalaisella tutkimuksella on paljon tarjottavaa EU-kentällä, ”Ollaan valituilla aloilla huippuja ja otetaan pelipaikkamme kansainvälisellä kentällä. Ei olla vaatimattomia.”

Buchert toivoo nykyistä pitkäjänteisempiä kansallisia rahoitusinstrumentteja, jotka voisivat vahvistaa tutkimuksen jatkuvuutta ja lisätä siten sen painoarvoa. Myös uudistusten myötä kadonneita rahoitusinstrumentteja voitaisiin tarkastella joiltain osin uudelleen, koska joku helmi on saattanut joutua romukoppaan vähän vahingossa. Tutkimusrahoitusta pitäisi suunnata myös korkean riskin ratkaisukeskeiseen tutkimukseen, jonka tulokset olisivat hyödynnettävissä pitkällä aikajänteellä. Tämä vaatii visionäärisyyttä tutkijoilta ja elinkeinoelämältä. Ei siis rahoitettaisi vain sitä, mistä elinkeino on tällä hetkellä kiinnostunut. ”Rahoituksen oikean riskitasapainon löytäminen vaatii kansallisen tason pohdintaa.”

Tutkimuksesta eväitä päätöksentekoon ja elinkeinoille

Hiilineutraaliuden, kilpailukyvyn parantamisen ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet voidaan purkaa konkreettisiksi tutkimuskysymyksiksi, ja yhteisiin tavoitteisiin voidaan päästä moninaisin keinoin. Näin Tulanet-laitokset pystyvät tuomaan eri tutkimuslaitosten näkökulmia olemassa olevien ongelmien ratkaisuun sekä tulevaisuuden ongelmien ennakointiin.

Yhteistyöllä tutkimuslaitokset voivat kasvaa itseään suuremmiksi. Samoin käy tutkimuksen tarjoamille ratkaisuille: tutkijoiden vastuulla on rakentaa kokonaiskuvaa yksittäisistä tuloksista, jotka voidaan ottaa osaksi elinkeinon tukemista ja poliittista päätöksentekoa. ”On meidän vallassamme, että saamme aikaan parempia synteesejä, niin että tutkimusta hyödyntävät ymmärtävät, mitä tulokset merkitsevät.”

Vuoden 2020 loppuun kestävän puheenjohtajakautensa aikana Johanna Buchert toivoo vahvistavansa Tulanetin roolia tutkimuslaitosten äänenä sekä vahvana toimijana. ”Pidetään ratkaisukeskeinen ekselenssimme niin korkeana, että pystymme ratkomaan suuria ongelmia. Kaikki liittyy ihmisiin ja osaamiseen.”

 

Lue Tulanetin kannanotto TKI-tiekartan valmisteluun täältä.

Tulanetiin kuuluu kymmenen valtion tutkimuslaitosta, joissa työskentelee yhteensä noin 9000 henkilöä. Laitokset tekevät oman alansa pitkäjänteistä ratkaisukeskeistä tutkimusta tiiviissä yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa.

Johanna Leppänen, Luonnonvarakeskus