Epäonnistunut kenttätoiminta mitätöi muuten hyvän ympäristötutkimuksen. Siksi kenttätyötä tekevien näytteenottajien, mittaajien ja havaitsijoiden osaaminen on kullanarvoista.
Tutkimuksen lopputulos saattaa olla riippuvainen analyysin laadusta ja soveltuvuudesta, mutta se on aina riippuvainen kenttätoiminnan edustavuudesta tutkimusasetelmaan verrattuna. Väärin otettua näytettä ei helposti huomaa, mutta sen vaikutus saattaa olla kohtalokas. On selvää, että näyte joka ei ole edustava, vääristää tulosten perusteella tehtyjä johtopäätöksiä mm. ympäristön tilasta tai velvoitetarkkailusta. Edustava kenttätyö erilaisissa ympäristökohteissa edellyttää henkilöstöltä hyvää kenttätoiminnan teorian ja virhelähteiden tuntemista sekä riittävää perehtyneisyyttä kenttätoimintaan käytännössä. Myös tutkimushankkeissa kannattaa kiinnittää huomiota kenttätoiminnan laatuun ja vaatia osoitusta kenttätyötä tekevien näytteenottajien, mittaajien ja havaitsijoiden pätevyydestä.
Näytteenottajien sertifiointi osoittaa kenttätoiminnan laatua
Suomen ympäristökeskuksen (SYKEn) ylläpitämän Ympäristönäytteenottajien sertifiointijärjestelmän (Certi) avulla voi kenttätoimintaa suorittava henkilö osoittaa pätevyytensä niin perinteisessä näytteenotossa kuin ympäristömittauksissa ja havainnointitoiminnassa. Sertifiointijärjestelmällä varmennetaan, että näytteenottajalla, mittaajalla tai havainnoitsijalla on riittävästi kokemusta sekä tietotaitoa toimia vaativissa ja vaihtelevissa olosuhteissa. Näytteenottajan pitää osata tarpeen vaatiessa myös soveltaa ohjeita, koska kenttätyössä edustavan näytteen tai mittaustuloksen saamiseksi joutuu usein käyttämään omaa harkintaa. Näissä tilanteissa näytteenottajan kokemus, tarkkuus ja vastuullisuus ovat tulosten luotettavuuden kannalta ratkaisevia.
Ympäristönäytteenottajien sertifiointi on vapaaehtoinen järjestelmä, joka runsaan 15 vuoden aikana on pätevöitynyt jo yli 1 000 ympäristönäytteenottajaa. Vaikka moni näytteenottaja on siirtynyt eläkkeelle, uusia sertifikaatteja myönnetään niin paljon, että voimassa olevien sertifikaattien määrä vuonna 2018 kohosi ensimmäistä kertaa yli 600 henkilön. Nykyään sertifioiduista henkilöistä 90 % on yksityisiä konsultteja.
Tavallisimmat sertifioinnin erikoistumisalat ovat vesinäytteenotto ja -mittaus sekä maaperä- ja kiinteät jätteet. Järjestelmä ylläpitää verkossa olevaa henkilölistaa, josta paikkakunnittain voi tarkastella sertifioitujen henkilöiden yhteystietoja ja erikoistumisalaa, esim. tutkimushankkeiden toimeksiantoja varten.
Kenttähenkilöstön pätevyyden osoitus korostuu toimintoja ulkoistettaessa
Ympäristöministeriö on asettanut sidosryhmistä koostuvan ohjausryhmän tukemaan vastuullista toimintaa. Sertifioinnin asiantuntijaryhmä sai arvokasta palautetta ohjausryhmältä työpajassa, jossa yhdessä pohdittiin kenttätoiminnan tulevaisuusnäkymiä. Yleisesti todettiin, että kenttähenkilöstön ammatin arvostus on noussut Certi-järjestelmän ansiosta. Certi-järjestelmän rooli on myös kasvanut, kun ympäristöhallinto on ulkoistanut seurantojaan. Vaatimus yksittäisten sertifioitujen henkilöiden monitaitoisuudesta on kasvanut ja nykyään samalla henkilöllä on monesti useamman erikoistumisalan sertifikaatti.
Ohjausryhmän jäsenet varapuheenjohtaja Petri Liljaniemi (YM) ja puheenjohtaja Tero Väisänen (SYKE) istuvat tuoleilla. Ylärivillä ohjausryhmän sihteeri Katarina Björklöf (SYKE), Eija Lehtinen (Vesilaitosyhdistys ry), Anna-Liisa Kivimäki (Suomen vesiensuojeluyhdistyksen liitto ry) ja Ari Saarinen, (YM). Kuvasta puuttuvat: Jarkko Rapala (STM), Katriina Kyllönen (Ilmatieteen laitos), Antti Kanninen (ELY-keskus), Arto Muttilainen (sertifioidut näytteenottajat), Anna-Liisa koskinen (SKOL ry) ja Ari Ryynänen (LUKE).
Kenttähenkilöstöllä on tärkeä rooli myös uusien tekniikoiden laadunvarmistuksessa
Usein pelätään, että kenttähenkilöstön rooli pienenee, kun erilaiset jatkuvatoimiset mittaukset yleistyvät. Ohjausryhmä muistutti, että kenttähenkilöstön rooli tulee muuttumaan mutta ei pienenemään esim. kun jatkuvatoimiset mittaukset vesiympäristöissä yleistyvät.
Ilmanlaatututkimuksissa jatkuvatoimiset mittaukset ovat jo arkipäivää ja mittaustekniikan kehitys jatkuu edelleen nopeana. Maanäytteiden ja muiden kiinteiden matriisien osalta kehitystyö liittyy lähinnä lennokki-teknologiaan ja aineiden tunnistukseen suoraan kentällä esim. spektrofotometrisesti. Jätevesiseurannoista näytteenotto tulee jatkossakin olemaan tärkeää jatkuvatoimisten mittareiden rinnalla. Turvetuotantoalueella on hyväksytty ensimmäiset jatkuvatoimiset mittarit osana velvoitetarkkailua. Vesien hydrologisessa seurannassa suuri osa mittauksista on jo automatisoitu, mutta osaavaa kenttähenkilöstöä tarvitaan silti mm. mittalaitteiden huoltotöihin, manuaalisiin kontrollimittauksiin ja havaintoasemien kunnossapitotöihin.
Palautteiden avulla yhteistyötä ja kehitystyötä aidosti toimivan järjestelmän kehittämiseksi
Osaamisen vaatimusten kasvaessa ja muuttuessa, on entistä tärkeämpää, että sertifiointijärjestelmä omalta osaltaan edistää laadukasta kenttätoimintaa. Palautetta kerätään siksi aktiivisesti ja Certi-ryhmä puuttuu yhä tehokkaammin laiminlyönteihin sekä lisää sertifioitujen henkilöiden auditointeja. Sertifiointijärjestelmän toimivuutta osoittaa myös se, että kenttähenkilöstö pitää näytteenottajien sertifiointijärjestelmää hyvänä. Palautejärjestelmään kirjataankin vuosittain useampia kiitoksia.
Certi-ryhmä jatkaa työtään hyvin motivoituneena ja tarttuu rohkeasti sidosryhmien kehitysehdotuksiin ja havaintoihin. Certi-ryhmän päällikkö ottaa mielellään vastaan palautetta ja aloitteita toiminnan kehittämiseksi entistä laadukkaamman ympäristönäytteenoton varmistamiseksi.
Lisätietoja sertifiointitoiminnasta www.syke.fi/sertifiointi
Katarina Björklöf
Sertifiointiryhmän päällikkö, Suomen ympäristökeskus